skip to Main Content

Palvelut

Minua voit tavata sopimuksen mukaan joko yritykseni osoitteessa, voin tulla kotikäynnille tai voimme neuvotella verkkoyhteyden avulla. Voimme sopia sinulle sopivimman vaihtoehdon puhelimitse.

Henkiloasiakkaiden lakipalvelut

Henkilöasiakkaan asiakirjat

Oletko koskaan miettinyt, että sopisit hyvissä ajoin ennakkoon henkilökohtaiset asiakirjasi?

Asioista, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa sinuun henkilökohtaisesti, voi ja kannattaa sopia ennakkoon kirjallisesti. Miksi? Siksi, koska sopimus on huomattavasti edullisempi ja jouhevampi vaihtoehto hoitaa asioita kuin myöhemmin ilman sopimusta ja huonolla tuurilla kalliisti riitelemällä.

Riidattomat, etukäteen kirjallisesti sovitut sopimukset estävät usein oikeudenkäynnin ja ovat huomattavasti halvempia kuin asianajajan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat keskimäärin 10 000 – 15 000 euroa henkilöä kohden yhdestä istunnosta.

Riidaton sopimus on investointi tulevaisuuteen.

Edunvalvontavaltuutus ja Hoitotahto

Lähes jokainen täysi-ikäinen henkilö tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa edunvalvontaa. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei ole iästä kiinni. Oman edun mukaista olisi tehdä valtuutus heti tai ensi tilassa. Yleensä täysi-ikäinen henkilö tarvitsee edunvalvontaa, kun hän on joutunut onnettomuuteen tai kun hän on sairastunut parantumattomasti. Tällöin taloudellisten asioiden hoitaminen ja omien henkilökohtaisten päätösten tekeminen ei ole enää mahdollista. Ennakkoon laaditulla edunvalvontavaltuutuksella vaikutetaan mahdolliseen omaan edunvalvontaan tulevaisuudessa.

Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja valitsee itse valtuutetun, varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun itselleen. Valtuuttaja nimeää toisen varavaltuutetuksi sen varalta, että valtuutettu tulee sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä. Toissijainen valtuutettu nimetään sen varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä.

Samalla valtuuttaja käytännössä estää yleisen edunvalvojan määräämisen tehtävään. Jos valtuuttaja on järjestänyt asioidensa hoidon edunvalvontavaltuutuksella, tuomioistuin ei voi yleensä määrätä hänelle yleistä edunvalvojaa. Edunvalvontavaltuutuksen pääajatuksena on tukea valtuuttajan itsemääräämisoikeutta. Valtuuttaja voi toimintakykyisenä etukäteen järjestellä edunvalvontansa pääsääntöisesti sellaiseksi kuin itse tahtoo.

Ellei edunvalvontavaltuutusta ole tehty, tuomioistuin määrää henkilölle tämän toimintakyvyn alentuessa yleisen edunvalvojan. Yleinen edunvalvoja ei yleensä ole edunvalvonnassa olevalle yhtä mieleinen henkilö kuin lähiomainen.

Suosittelen samassa yhteydessä hoitotahdon tekemistä. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat erillisiä asiakirjoja.

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu hänen tulevasta hoidostaan. Hoitotahdolla henkilö varmistaa, että hänen hoidossaan noudatetaan hänen elämänarvojaan ja hoitoratkaisut perustuvat henkilön omaan tahtoon elämän loppuvaiheen päätöksissä.

Hoitotahdossa annettu tahdonilmaisu on yleensä joko suostumus tulevaisuudessa annettavaan hoitoon tai kieltäytyminen siitä. Hoitotahto voi sisältää myös toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta ja hoivan arkeen liittyvistä seikoista. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa sekä helpottaa lääkäreiden työtä.

Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä riittävällä tavalla ymmärtää hoitotahdon merkityksen ja sisällön.
Tämän vuoksi hoitotahto on hyvä tehdä ajoissa mahdollisimman terveenä. Hoitotahdon voi tehdä myös etenevän muistisairauden varhaisessa vaiheessa, jos diagnoosi on tehty riittävän aikaisin.

Avioehtosopimus

Puolisot voivat avioehtosopimuksellaan määrätä siitä, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata omaisuutta. Puolisoilla on sopimismahdollisuus koko avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ajan. Sopimismahdollisuus katkeaa, jos avioeroa koskeva asia tulee vireille. Avioehtosopimus voidaan lisäksi solmia jo ennen avioliittoon vihkimistä eli riittää, jos sopijakumppanit ovat kihlautuneet. Avioehtosopimuksen avulla pyritään muun muassa varmistamaan, että tietty omaisuus saadaan toisen puolison kuoleman jälkeen siirrettyä halutulle taholle. Yleensä tällainen tilanne tulee eteen, kun toisella puolisoista on perinnöksi tai lahjaksi saatua omaisuutta, joka halutaan säilyttää omassa suvussa. Puolisot voivat määrätä, että kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen tai kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omaisuuteen tai että toisella aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn tai mihinkään toisen omaisuuteen. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) rekisteröitäväksi.

Avioehtosopimuksen ehdottamista nykyiselle tai tulevalle puolisolle ei tule ajatella loukkauksena vaan päinvastoin molemminpuolisen luottamuksen osoituksena. Avioehdon tekemistä kannattaa harkita myös, jos toisella puolisolla on enemmän ennen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmimista kertynyttä omaisuutta tai toiselle puolisoista kertyy avioliiton aikana omaisuutta toista puolisoa enemmän.

Testamentti

Testamentti pitää aina tehdä lain mukaan määrämuodossa. Tästä syystä testamentin laatiminen kannattaa antaa asiantuntijan tehtäväksi. Koska testamentti on pätevä ainoastaan alkuperäisenä, tulee testamentin säilyttämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Testamentti kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, josta se ei pääse katoamaan eikä vaurioitumaan sekä löytyy helposti testamentin tekijän kuoltua. Testamenttia voi muuttaa milloin tahansa tai peruuttaa hävittämällä alkuperäisen asiakirjan. Alkuperäistä testamenttia tulee olla vain yksi kappale.

Testamentti on vanhin ja yleisin perhe- ja jäämistöoikeudellinen asiakirja. Testamentilla testamentin tekijä määrää sen, kenelle hänen omaisuutensa menee hänen kuoltuaan. Jos testamenttia ei ole, perimysjärjestys määräytyy lain mukaan. Testamentin tekemistä kannattaa harkita ainakin silloin, kun määrätään omaisuuden saajaksi tietty henkilö tai kun halutaan poistaa testamentinsaajien aviopuolisoiden avio-oikeus testamentilla saatuun omaisuuteen.

Testamentteja on useita erilaisia. Omistusoikeus-, rajoitettu omistusoikeus-, käyttöoikeus- (hallintaoikeus-) ja tuotto-oikeustestamentti.

Omistusoikeustestamentilla halutaan antaa saajalle mahdollisimman laaja valta määrätä saamastaan omaisuudesta. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on suosittu etenkin aviopuolisoiden välillä.

Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa omaisuuden omistusoikeus on ensin määrätty tietylle henkilölle ja tämän kuoltua toissijaissaajalle.

Käyttöoikeustestamentilla on tarve turvata ensisaajan asema, mutta samalla varmistaa, että tämä ei hävitä omaisuutta toissijaissaajan vahingoksi. Käyttöoikeustestamentilla estetään myös perillisen velkojia hyötymästä perintönä siirtyvästä varallisuudesta. Käyttöoikeustestamentin käyttämiselle on myös perintöverotuksellisia syitä, sillä käyttöoikeuden haltija ei ole perintöverovelvollinen.

Tuotto-oikeustestamentti on käyttökelpoinen, kun oikeus jäämistöomaisuuden tuottoon ja sanotun omaisuuden omistusoikeus halutaan antaa eri tahoille.

Perunkirjoitus ja Perinnönjako

Kun henkilö kuolee, syntyy kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaita ovat rintaperilliset ja mahdolliset toissijaiset perilliset, testamentinsaajat ja leski. Kuolinpesän osakkaan, jonka hoidettavana pesän jäämistöomaisuus on, on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksen toimitusajasta ja -paikasta on annettava tieto kaikille kuolinpesän osakkaille ja leskelle sekä mahdollisille toissijaisille perillisille ja testamentinsaajille.

Perunkirjoitus on pakollinen toimitus, joka on toimitettava kolmessa kuukaudessa kuolemantapauksesta lukien. Puolisoiden välinen jäämistöositus suositellaan suoritettavan perunkirjoituksen yhteydessä. Perunkirjoituksella ja sen tuloksena syntyvällä perukirjalla on useita eri tehtäviä kuten toimia omaisuus- ja osakasluettelona, veroilmoituksena ja jäämistön selvitystä helpottavana asiakirjana.

Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirja on laadittava aina Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoltua iästä riippumatta.

Kuolinpesän osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Perinnönjaossa perillisestä tulee jaossa saamiensa omaisuusesineiden yksinomistaja. Jäämistöositus on suoritettava viimeistään ennen perinnönjakoa.

Avioero- ja jäämistöositus

Ositusta voidaan yleisesti luonnehtia menettelyksi, jossa erotellaan aviopuolisoiden omaisuus ja toteutetaan puolisoiden avio-oikeus. Kysymys voi olla joko puolisoiden kesken toimitettavasta avioero-osituksesta tai puolison kuolemasta johtuvasta jäämistöosituksesta.

Omaisuuden ositus on suositeltavaa suorittaa, kun avioeroa koskeva asia on vireillä. Ositus on joka tapauksessa suoritettava viimeistään ennen perinnönjakoa.

Lahjakirja

Ennakkoperinnöksi kutsutaan sellaista lahjaa, jonka perittävä antaa eläessään perilliselleen ja joka on tarkoitus ottaa huomioon lahjanantajan jälkeen tehtävässä perinnönjaossa. Lähtökohtana on, että rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään ennakkoperintönä. Ennakkoperintö arvostetaan varsinaisessa perinnönjaossa siihen arvoon, mikä sillä oli vastaanotettaessa. Lahjakirjassa voidaan todeta, että lahjaa ei käsitellä ennakkoperintönä. Tähän on verotuksellisia syitä.

Lahjanluonteisessa kaupassa lahjaveroa ei määrätä, jos kauppahinta on yli ¾ kohteen käyvästä hinnasta. Asuinkäytössä olevan kiinteistön, asunto-osakkeen tai vapaa-ajan asunnon lahjoittamisen yhteyteen voi pidättää hallintaoikeuden. Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoitettavaan omaisuuteen alentaa lahjansaajalle tulevaa lahjaveroa. Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa se, kuinka pitkäksi ajaksi hallintaoikeus on pidätetty – eliniäksi vai määräajaksi.

Lahjakirjalla lahjoittaja lahjoittaa elinaikanaan omaisuuttaan toiselle henkilölle ilman korvausta. Veroton lahja on mahdollista antaa kolmen vuoden aikana voimassa olevan asteikon mukaisesti. Määräaika lasketaan lahjanantopäivästä eteenpäin. Rahalahjasta ei ole tässä tilanteessa velvollisuutta tehdä lahjaveroilmoitusta. Mikäli saat lahjan esimerkiksi osakkeina, joiden arvo on alle voimassa olevan asteikon, lahjaveroilmoitus on suositeltavaa tehdä. Tähän on verotuksellisia syitä.

Perintösuunnittelu

Perintösuunnittelun tavoitteena on omaisuuden siirtäminen halutuille henkilöille mahdollisimman edullisesti. Perittävän elinaikana tehty täsmällinen suunnittelu pienentää loppujen lopuksi perinnönsaajan verotusta.

Voimassa olevan verovapaan lahjan alarajan hyödyntäminen on oleellinen työkalu. Lahjan jakaminen usealle saajalle kolmen vuoden välein on hyvin suositeltavaa. On myös suositeltavaa tehdä lahjakirjat.

Vastaavasti samankaltainen verovapaan perintöosuuden jakaminen usealle saajalle on myös suositeltavaa. Perinnön jakaminen suunnitellusti tulee olla tehtynä testamentissa.

Testamenttiin ja lahjakirjaan on suositeltavaa lisätä myös maininta, jossa testamentin- tai lahjansaajien aviopuolisoiden avio-oikeus testamentilla saatuun omaisuuteen halutaan poistaa.

Hallintaoikeus on myös hyvä tapa vaikuttaa perintöverotukseen. Hallintaoikeustestamentin käyttöoikeuden haltija ei ole perintöverovelvollinen. Omistusoikeuden saaja maksaa veron, ja hän voi vähentää verotuksessa käyttöoikeuden arvon.

Myös yksi keino on yhden sukupolven ylittäminen lahjoituksessa tai testamentissa. Tällöin vältytään yksiltä perintö- tai lahjaveroilta.

Oletko vielä miettinyt sitä, kuinka omaisuutesi tullaan jakamaan? Verosuunnittelu kannattaa ottaa mukaan. Ensinnäkin verosuunnittelu on laillista. Kaikkea omaisuutta ei tarvitse jättää perinnöksi. Voit lahjoittaa jo elinaikanasi joko verottomana aika ajoin minimisumman rahaa tai verosuunnittelua hyödyksi käyttäen muuta omaisuuttasi pienemmällä verolla.

Lasten huoltajuussopimukset

Osituksen esisopimuksessa sovitaan yleensä yhteisten lapsien huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sekä omaisuuden osituksesta. Osituksen esisopimus voidaan pätevästi solmia milloin tahansa avioliiton aikana ja vieläpä ennen avioliiton solmimista. Usein vapaamuotoista osituksen esisopimusta käytetään sen vuoksi, että sitä ei tarvitse rekisteröidä. Mikäli aviopuolisoilla siis on yhteisiä lapsia, niin osituksen esisopimusta voidaan suurelta osalta verrata avioerotilanteessa vääjäämättä eteen tulevaan lasten huolto- ja tapaamisoikeussopimukseen sekä lasten elatusapusopimukseen.

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksessa sovitaan huoltajuudesta, jossa vaihtoehtoina ovat joko yhteishuoltajuus tai yksinhuoltajuus, kumman vanhemman luona lapsi asuu sekä lapsen ja etävanhemman tapaamisoikeudesta.

Lapsen elatusapusopimuksessa sovitaan elatusavun suorittajasta ja elatusavun määrästä.

Kun näitä sopimuksia laaditaan avioerotilanteissa, puolisot eivät aina ole parhaissa mahdollisissa väleissä. Sen takia niiden laatimista osituksen esisopimuksena olisi hyvä harkita jo avioliiton aikana tai jo ennen avioliiton solmimista.

Henkilöasiakkaan asiantuntijapalvelut

Tarjoan asiantuntijapalveluina asuntosijoittamista, varojen arvostamista ja vuokrasopimuksien laatimista.

 

Asuntosijoittaminen

Oletko miettinyt asuntosijoittamisen aloittamista? Asuntosijoittaminen kiinnostaisi, mutta et tiedä vielä mitä kaikkea se pitää sisällään. Opastan sinut alkuun ja loppu onkin sitten historiaa.

 

Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Oletko perimässä tai lahjoittamassa omaisuutta kuten kesämökkiä tai metsätilaa, mutta et tiedä, minkä arvoiseksi verotuksellisesti lahjoitettava kohde arvostetaan. Arvioin nämä puolestasi. Perunkirjoitukseen tarvitset perintöverotusta varten verotusarvon perittävästä omaisuudesta. Lahjoittaessasi omaisuuttasi tarvitset vastaavasti lahjaveroa varten verotusarvon lahjoitettavasta omaisuudesta. Muista, että verotuksessa ei oteta huomioon tunnearvoa.

 

Huoneenvuokrasopimus

Osakehuoneiston tai kiinteistön vuokrasopimuksen tulee sisältää vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät asiat. Vuokrasopimukseen tulee merkitä, kuinka toimitaan ongelmatilanteissa, joita ovat muun muassa vuokranmaksun viivästyminen tai vuokra-asuntoa kohtaava vahinko.

Back To Top